No eipä oo tämä mun ja Mr.X:n asia edenny muuta kuin huononpaan suuntaan..!

Oltiin eilen baareilemassa yhdessä ja loppu illan tuliki sitten istuttua yksin ku herra höpötteli ja kulki työkavereittensa kanssa.. Varmaan ois jotenki pitäny porukkaan liittyä mutta ei hirveesti kiinnosta niitä juttuja kuunnella ja kun siinä oli yks naispuolinenki työkaveri josta olen huomannu, että Mr.X on kiinnostunu, sepä sen oli sinne kuttunukki.

En tiiä oonko jossain kirjottanu, että sopimuksena meillä oli ettei muitten kans sänkyyn mennä (siis panna), niin selvispä eilen yöllä semmonenki, että eipä oo herran lupaus pitäny.

Mää en jaksa enää sitä että mua petetään ja touhuteen seläntakan niin paljo kun keretään. Sotä sain kokea ihan tarpeeksi edellisessä liitossa ja monesti tuli kaikki annettua anteeksi, mutta luottamusta ei koskaan tule saamaan takasin...

Ja luulis tämän Mr.X:n kin ymmärtävän miltä se pettäminen tuntuu kun on ite omassa entisessä suhteessa kokenu sen saman!

Saatana kun mää en halua olla enää se joka tietää kaiken viimesenä ja on naurun alaisena, oon todellakin liian SINISILMÄNEN ja anteeksi antavainen. Toisaalta haluaisin vaan unohtaa kaikki mitä eilen illalla tietooni sain ja käpertyä toisen viereen ja uskoa ja toivoa siihen että meillä ois jotain tulevaisuutta. Mutta mää en halua pettää itteäni taas, taas ja taas...

Ja eipä tämä herra minuun edes koko illan aikana eilen koskenu tai mitään nätiä sanonu, miks ihmeessä kiduttaisin itteäni tällälailla... joskus kun se sitten pussailee ja on muutenki ihana. HELVETTI!

Mulle taitaakin olla tärkeintä se, että mulla vaan on joku jonka luo mennä ja jonka kanssa olla ja nukkua... Olenko mää läheisriippuvainen? vai mitä termiä siitä nyt ikinä käytetäänkään...

MÄÄ TÄHDON RAKKAUTTA!

Mistä sen löytää?